Time Attack Alastaro 29.5.2014

Alastaro 29.5.2014

Pesämäen jälkeen vaihdoin eteen n.10% jäykemmät jouset, koska auto tuntui kallistuvan aika reippaasti. Vakaaja on vakio, senkin voisi ehkä jäykemmäksi/säädettäväksi vaihtaa. Lisäsin pohjaan yhden puuttuvan pohjalevyn, näin auton pohja alkaa olla suht. tasainen. Tein myös hiilikuidusta etupuskuriin pienet levityslirpakkeet, joiden tarkoitus on estää ilmavirtaa pääsemästä eturenkaan eteen/alle. Eturenkaat kun tulee aika ulos lokasuojista ja vakio etupuskuri on turhan kapea, niin renkaista aika iso osa oli suorassa ilmavirrassa. Teoriassa tämän virityksen pitäisi parantaa hiukan downforcea, mutta käytännöstä en tiedä. Tulipahan tehtyä.

Pesämäen avauksessa ei superlap mennyt oikein putkeen yllättävän räntäsateen vuoksi, joten tavoitteena oli luonnollisesti, että nyt taistellaan joka jaksolla kärkiporukassa. Säätiedotuksia seurailin jo paria päivää aikaisemmin ja kaikki lupaili tälle päivälle sadetta. Ja se ei lupaa helppoa päivää. Tällä kertaa tosin mukana on myös Kumhon V70A semislicksit, koska ei ne ainakaan huonommat voi kostealla olla kuin BF Goodrich, joka osoittautui kostealla suorastaan katastrofaalisen huonoksi. Kumhot tosin on jo aika paljon kuluneet, mutta ne otetaan mukaan mitä on. Aamulla kotoa lähtiessä säätiedotus lupasi aamupäiväksi kuivaa ja iltapäiväksi sadetutka näytti sateiden saapuvan.

Alastaron rata on itselleni aika tuttu, tai no vajaan kymmenen kertaa olen ehkä käynyt ajamassa, mutta treenaamaan sinne pääsee itsekseen aika huonosti, koska rata on käytännössä aina varattu jollekin. Joten tänä kesänä ei ole päässyt tänne treenaamaan, mutta kyllä se pitäisi vanhasta muistista mennä. Näillä Goodrich renkailla en kylläkään ole täällä ajanut, joten niihin pitää vähän hakea tuntumaa.

Paikalle saapuessani keli tosiaan näytti hyvältä ja aurinkokin paistoi. Både tuli heti moikkamaan ja oli myös huolissaan saapuvista sateista. Ei kuulemma ollut muita renkaita Hoosiereiden lisäksi. Hoosierin ja Kumhon karkea ero on se, että Hoosierissa ei käytännössä ole kuviointia (vain pari juovaa) ja Kumhossa taas on. Joten lievästi kostealla radalla Kumhosta ei ole mitään etua Hoosieriin nähden, voi olla jopa hitaampi. Mutta jos vettä on kunnolla radan pinnassa, niin sitten etua alkaa tulla Kumholle. Kuivalla tottakai DOT semislicksit, eli Hoosierit ja BF Goodrichit on perus-semislicksejä (Kumho) nopeammat. Lämpötila tänään Alastarolla oli Pesämäen tapaan luokkaa +10 astetta.

Modified luokkaan oli ilmestynyt myös uusi varteenotettava kilpailija, ainakin ulkonäkö lupaili sellaista. Autossa luki Lotus Exige V6 Cup. Lotukset on hyvin kevyitä ja radalle tehtyjä, joten voisi kuvitella tämän kulkevan aika kovaa.

Lotus Exige V6 Cup

Päivä aloitettiin kuljettajakokouksella ja sen jälkeen olikin heti harjoitukset.

(Kuva: Tommi Makkonen)

Lähdin harjoituksissa hakemaan tuntumaa, että miten renkaat pitää ja miten kovaa mihinkin mutkaan näillä kumeilla voi ajaa. Noin kuuden kierroksen jälkeen autosta katosi yhtäkkiä tehot, nopea vilkaisu ahtopainemittariin ja homma oli selvä, ei ahtoja. Joku letku oli siis irti. Toinen vaihtoehto olisi remmin irtoaminen, mutta se tarkoittaisi myös erittäin raskasta ohjausta, koska sama remmi pyörittää ohjaustehostimen pumppua. Ajoin hiljaa varikolle ja avasin konepellin, irronnut letku löytyi nopeasti, se oli välijäähdyttimeltä koneeseen kulkevalla välillä. Alhaalla aivan pohjalevyn yläpuolella ja koneen etupuolella kulkee tuo alumiininen ahtoputki ja siinä on keskellä silikoninen jatkopätkä. Tuo jatkopätkä on turhan lyhyt, mutta on se viimeiset pari vuotta pysynyt paikallaan, nyt se kuitenkin päätti irrota. Onneksi sessioiden välillä on pari tuntia aikaa, joten kerkeän purkamaan etusplitterin pois ja virittelemään letkun uudelleen.

Irronneen ahtoputken korjausta (Kuva: Tommi Makkonen)

Vaikka harjoitukseni jäi lyhyeksi, oli tuloksena kuitenkin päivän nopein aika Modified luokassa. Se tuli viimeisellä kierroksella ennen ahtoputken irtoamista. Mielestäni en ollut vielä kerennyt löytämään oikeita nopeuksia ja linjoja näille renkaille.

Harjoitusten ajoista ei hirveästi johtopäätöksiä kannata vielä vetää. Mutta tietysti jos joku menee kovaa, niin voi olettaa että menee kovaa myös lajitteluissa. Mutta huonompi aika ei välttämättä merkitse mitään, eli odotin kyllä Båden ja Wareliuksen parantavan reippaasti. Se Lotus kulki odotetun kovaa, eli oli toisena puoli sekuntia perässäni.

Viiden kärki, harjoitus:
1. Tero Partanen          1:22.464
2. Miika Toivonen       1:22.923
3. Kimmo Hurskainen 1:24.203
4. Kai Både                  1:26.696
5. Tom Warelius          1:27.093

Lajittelu 1

 Lajitteluun lähdin pieni pelko takaraivossa ahtoletkusta, en saanut sitä kunnolla kiinni. Silikoninen välipätkä on turhan lyhyt ja klemmarit tahtoo valua pois paikaltaan. Mutta eipä sitä varomaankan voinut alkaa, vaan täysillä piti lähteä ajamaan. Pari ensimmäistä kierrosta renkaiden lämmitystä ja sitten kunnon hyökkäystä. Valitettavasti ruuhkaa tuntui olevan, usealla kierroksella oli joku hitaammin ajava auto edessä ja kierros meni pieleen. Sain kuitenkin parisen vapaata kierrosta ajettua, mutta edelleen oli vähän hakemista jarrupaikoissa ja mutkanopeuksissa.

Viiden kärki, Lajittelu 1:

1. Tero Partanen           1:22.514
2. Miika Toivonen        1:22.965
3. Kai Både                  1:23.353
4. Kimmo Hurskainen 1:23.547
5. Tom Warelius          1:23.609

Lajittelu 2

 Ahtoputki kesti kiinni, joten toiseen lajitteluun valmistauduin peukkuja pyörittelemällä ja varikolla kädet taskussa kävellen, ihmetellen ja jutustellen. Sitten alkoi toiset lajittelut ja myös ensimmäiset merkit sateesta, radalle lähdettäessä tuli muutamia pisaroita ja radan pinta kastui aivan lievästi, mutta en usko sen vaikuttaneen keneenkään aikoihin. Ajoin kaksi lämmittelyä ja sitten lähdin jahtaamaan aikaa, ensimmäisen nopean kierroksen lopussa kun käänsin pääsuoralle, katosi taas tehot. Ei ollut vaikea arvata syytä, ahtoputki taas irti. Toinen lämmittelykierros oli nopeampi ja sain sillä itseni kolmanneksi tässä toisessa lajittelussa. Taas piti ottaa auto ylös, splitteri irti ja ryömiä auton alle kiinnittämään ahtoputkea. Onneksi on taas pari tuntia aikaa ennen superlapia.

Hurskaisen kova jarrutus (Kuva: Tommi Makkonen)

Viiden kärki, Lajittelu 2:

1. Miika Toivonen 1:22.891
2. Kimmo Hurskainen 1:23.262
3. Tero Partanen 1:23.826
4. Tom Warelius 1:24.737
5. Kai Både 1:25.539

Både, Toivonen, Hurskainen (kuva: Tommi Makkonen)

Kun lajitteluiden ajoista otetaan parhaat, niin minulla oli kovin aika, eli täydet pisteet lajitteluista. Kakkosena Toivonen, kolmas Hurskainen, neljäs Både ja viides Warelius. Kovin vastustaja kuivalla kelillä näyttää täällä olevan Miika Toivosen Lotus, kovin kaukana ei myöskään ole Hurskainen Corvetella ja Både Nissanilla.

Aika pian toisen lajittelun jälkeen alkoi sitten kunnolla vesisade. Eli se aamulla sääennusteissa luvattu sade saapui. Tämä tarkoitti myös sitä, että ahtoputken kiinnitysprojektissa kastui mukavasti. Ahtoputken kiinnityksen jälkeen olikin sitten renkaiden vaihto, eli Kumhot alle. Näissä avustamassa oli täällä jonkunlaisen mekaanikon virkaa hoitanut Tommi Makkonen. Kiitoksia avusta.

Janne Niskaa muistettiin pitämällä hiljainen hetki ja ajamalla autot radalle. Itselläni oli valitettavasti auto juuri purettuna, enkä päässyt radalle, mutta toki varikolla pidettiin hiljainen hetki.

Hiljainen hetki Janne Niskalle

Superlap

Sadetta tuli paljon ja rata oli aivan märkä. Siellä täällä on lätäköitä ja monessa kohtaa pinnalla seisovaa vettä. Tämä ainakin ennakkoon kuviteltuna toisi etua Kumho vs. Hoosier taistossa. Toivonen, Warelius ja Både ajoivat käsittääkseni Hoosiereilla. Hurskainen oli tuonut kuviorenkaat mukanaan, ne taisi olla Federalit. Aika toivottomalta keli näytti, vettä satoi koko ajan lisää. Eikun radalle, yksi lämmittelykierros aikaa hakea tuntumaa ja sitten on jo vetäistävä se "nopea" kierros. Pitoa ei tuntunut juurikaan olevan, mutta sama se on kaikilla. Suorilla en tuntenut vesiliirtoa, joten sitä ei varmaan tarvitse varoa, sen verran Kumhon kuvio toimii. Eipä tietysti mitään kovin huimia vauhteja saanut kelattuakaan. Otin sillä tavalla varovasti jarrutukset, ettei ainakaan pitkäksi mene ja hitaissa mutkissa pidon rajaa tunnustellen yritin ajaa maksimivauhtia. Mutkista ulos lähtiessä oli parempi lyödä nopeasti isompaa vaihdetta sisään, niin kiihdytyksessä pito ei irtoa niin herkästi. Kierros meni ihan ok, kohtalaisen varovaisesti, koska mitään isompia tilanteita ei ollut.

Taru Mickos

Aika superlapilla oli noin puoli minuuttia kuivaa keliä hitaampi, joten vauhti ei päätä huimannut, mutta lopputulos kuitenkin yllätti. Muilla oli vielä suurempia ongelmia, sillä olin ajanut viiden sekunnin pohjat. Både taisteli hienosti Hoosiereilla toiseksi, oli kuulemma ikkunatkin huurtuneet todella pahasti. Kolmas oli Warelius. Hurskainen kertoi vähän ulkoilleensa ja aikaa paloi sen vuoksi reilusti.

Superlap:

1. Tero Partanen         1:51.148
2. Kai Både                 1:56.463
3. Tom Warelius          1:59.031
4. Miika Toivonen       2:02.697
5. Rami Viitamäki       2:05.075
6. Paavo Tammi          2:08.087
7. Kimmo Hurskainen 2:11.768
8. Taru Mickos            2:35.029


Sateesta huolimatta tulos oli tällä kertaa maksimaalinen, eli täydet pisteet lajitteluista ja superlapilta. Sarjapistetilanne korjaantui mukavasti ja olinkin Alastaron jälkeen Båden kannassa toisena.
Seuraavana olisi juhannuksena vuorossa Kemora. Kemoraan on pakko päästä treenaamaan ennen juhannusta, koska en ole tällä autolla Kemoralla ajanut ollenkaan, enkä muutenkaan enää muista miten se rata siellä menee.

Tero P

Time Attack Pesämäki 3.5.2014

 Tarkoitus oli kirjoitella blogit aina jokaisen kisan jälkeen, mutta se vähän unohtui. Kirjoitellaan nyt sitten jälkikäteen kisaraportit.

 

Taustoja Lyhyesti

2013 syksyllä kävin kahdessa Time Attack kisassa, eli Botnialla ja Ahvenistolla kokeilemassa miten kovaa muut ajaa Modified yli 2,5l luokassa. Kipinän kokeiluun taisi antaa Järvenpään Jari, joka ajoi kaudella 2013 Unlimited luokkaa samanlaisella autolla kuin minulla on. Hän pyysi, että tulepa kokeilemaan, mahdollisuuksia voisi olla hyville sijoille. Kokeilu oli rohkaiseva, kärkeen oli matkaa vain parisen sekuntia ja renkaat oli minulla vähän heikommat kuin Hoosierit, joilla kärkiautot ajaa.
Autoahan ei sinällään ole rakenneltu mihinkään luokkaan. Aloin siitä 2012 syksyllä vain tekemään rata-autoa hauskanpitoon. Noiden parin kisan jälkeen päätin ajaa koko 2014 kauden, joten talvella oli tarkoitus rakennella vielä autoa eteenpäin sillä tavalla, että se pysyy tuohon Modified luokkaan kelpaavana. Lähinnä autoa tuli kevennettyä ja lisättyä jonkunlaista aerodynaamista osaa vakiokoriin.
Autohan on siis BMW M3, SMG (semi manual gearbox) rattivaihteilla. Vuosimalli 2002. Tämä malli on aika suosittu maailmalla harrasterata-autona, varsinkin jenkeissä. Osia ja vinkkejä rakentamiseen löytyy erittäin hyvin.

Keväällä 2014, hiilikuituovien asennusta vailla.

 Pesämäki 3.5.2014

Kauden 2014 ensimmäinen Time attack osakilpailu oli uudella Pesämäen radalla. Sain Komulaisen Janilta vinkkiä, että kannattaa mennä edellisenä iltana paikan päälle treenaamaan uutta rataa, niin tekee moni kilpakumppanikin. Näin tein ja tosiaan siellä oli autoja rataa ympäri kiertämässä. Mukaan luettuna Kai Både ja Tom Warelius, joita olin etukäteen vähän miettinyt kovimmiksi vastuksiksi tällä kaudella.
 

Tom Warelius ja Kai Både (kuva: JT-AutoTube)

Ei muuta kuin tavarat levälleen ja jonkunlaista varikko"boksia" pystyyn.
Muutaman kymmenen kierrosta rataa tahkosin ja jonkunlaista käsitystä alkoi tulla, että miten siellä mutkat jotakuinkin menee. Murhetta vähän aiheutti konepellin tuuletusrei'istä tuulilasiin tuleva öljy. Ihmettelyn ja selvittelyn jälkeen olin sitä mieltä, että se tulee remmiahtimen huohotusventtiilistä. Sain lainattua Ruokosen varikkomiehiltä ahtimeen sopivan tuumakokoisen kuusiokoloavaimen ja pääsin tarkistamaan ahtimen öljytason. Näkyi vielä tikussa, joten päätin ettei tarvitse lähteä ajamaan Tampereelle hakemaan sopivaa öljyä. Teippasin huohotusventtiilin päälle talouspaperia ettei sylje öljyä tuulilasiin niin paljon.

Olin saanut Honkajoelta hotellihuoneen varattua vielä pari päivää aiemmin, joten sinne sitten yöksi nukkumaan. Auto ja traileri jäi jo varikolle odottamaan kisapäivää. Vaihdoin vielä ennen lähtöä alle uudet renkaat, että on aamulla kaikki valmiina.

"Varikkoboksi" (kuva: JT-AutoTube)

Aamulla ajelin radalle ja heti ilmoittautumaan kilpailutoimistoon, sieltä matkaan bonderi ja kaikenlaista prosyyriä. Hetikohta päästiinkin tositoimiin, eli harjoitukset. Harjoitukset oli normaalia pidemmät, koska rata oli uusi. Kaikki luokat ajoi radalla yhtäaikaa. Harjoitusten aikoja ei löydy näköjään jälkikäteen enää, joten ei niistä ole kommentoitavaa. Sain mielestäni ihan hyvää tuntumaa rataan ja uusiin renkaisiin. Sää oli aika kylmä, noin 10 astetta, joten renkaiden lämpöjä piti pari kierrosta kerätä. Eikä ne tietysti kovin kovissa lämmöissä olleet kuitenkaan, mutta ihan hyvältä tuntui pito. Kuljettajakokous oli sitten harjoitusten jälkeen.

Kuljettajakokous

Lajittelut

Ensimmäiseen lajitteluun lähdin parille ensimmäiselle kierrokselle varovasti, että saa renkaat lämpöön ja sitten aloin jahtaamaan hyvää kierrosta. Pientä hapuilua oli havaittavissa, eli en saanut tasaisia kierroksia, vaan aina meni vähän siellä sun täällä lievästi pitkäksi tai sitten jarrutin liian ajoissa. Loppua kohti alkoi paranemaan ja viimeisellä nopealla kierroksella tulikin paras aika. Se oli samalla myös modified luokan paras aika ensimmäisessä lajittelussa.

Pääsuoralle kääntyvä mutka (Kuva: Tommi Makkonen)

Viiden kärki:
1. Tero Partanen           1:00.460
2. Kai Både                  1:01.665
3. Kimmo Hurskainen 1:02.054
4. Tom Warelius          1:02.701
5. Rami Viitamäki        1:08.938


Kimmo Hurskaisen nimi oli Wareliuksen edelle, joten piti käydä vähän ihmettelemässä, että milläs autolla se ajettiin. Ruskeanvihreä Corvettehan sieltä löytyi.

Kimmo Hurskainen (Kuva: JT-AutoTube)

 2.Lajitteluun oli hyvä itseluottamus, koska ensimmäisessä lajittelussa oli tullut reilun sekunnin pohjat. Taisin olla vähän sillä asenteella, ettei Både yli sekuntia paranna. Ajattelin toisessa lajittelussa käydä vetäisemässä pari nopeaa ja tulen sitten pois. Taas oli vähän samaa vaivaa, että ei oikein saanut kierrosta osumaan kohdalleen, joten tulihan niitä kierroksia sitten ajettua enemmänkin, välillä ajelin  pari vähän hitaampaa kierrosta ja katselin ajolinjoja. Sitten ajattelin, että rypistän nyt sen yhden nopean, tuli pari virhettä, mutta ihan ok kierros. Ajattelin, että nou hätä varmaan, eiköhän sitä kärjessä olla ja tulin pois. Mutta niin vain Både paransi 1,5 sekuntia ensimmäisestä lajittelusta ja meni ohi. Itselläni se viimeinen nopea oli taas käytännössä sama aika kuin ensimmäisen lajittelun paras.

Viiden kärki:
1. Kai Både                 1:00.105
2. Tero Partanen          1:00.467
3. Tom Warelius          1:01.910
4. Kimmo Hurskainen 1:02.235
5. Rami Viitamäki       1:08.323

Båden kanssa siinä vähän pähkäiltiin, että Superlap taitaa olla meidän kahden välinen tiukka kisa. Både vähän psyykkaustakin yritti, että superlap on tosi jännä paikka jne...

Kai Båden Nissan (Kuva: JT-AutoTube)

Superlap

Toisessa ohjaajakokouksessa ennen superlapia sovittiin, että kaksi kierrosta ajetaan lämmittelyä ennen nopeaa kierrosta. Kuulosti ihan hyvältä. Alkoi olla aika superlapille ja ajoin varikon portille odottamaan vuoroa. Koko päivä oli ollut viileä sää, mutta poutaista ja aurinko oli paistellut. Siinä varikon portilla odotellessa alkoi tulemaan taivaalta räntää! Ja heti sen jälkeen lähdettiin lämmittelykierroksille. Sitä räntää tulikin ihan kunnolla ja rata kastui hetkessä. Heti kun lähdin varikon portilta, niin huomasin, että onpa julmetun liukasta. Vähän oli sellainen "mitäs hittoa nyt fiilis". Yritin lämmitellä renkaita, pääsuoran veivailin rattia ja muun osan radasta kiihdytellen ja jarrutellen kovasti. En huomannut siitä vain olevan mitään hyötyä, tuntui koko ajan erittäin liukkaalta. Räntää satoi jotakuinkin niiden kahden lämmittelykierrosten ajan. Perässäni Superlapille lähti Tom Warelius, joka jostain syystä ajoi erittäin lähellä takana lämmittelykierroksilla. Se vähän haittasi keskittymistä ja yritin ajaa "alta pois", eli renkaiden lämmitystä veivaamalla ei voinut harrastaa, vaan jarrutus-kiihdytys menetelmällä. Ajattelin Wareliuksen jättävän väliä juuri ennen superlapille lähtöä. Sitten laskujeni mukaan oli aika nopealle kierrokselle ja lähdin kiihdyttämään pääsuoralle, mutta pitoa vain ei ollut yhtään. Katsoin epäuskoisena vihreän lipun heiluttajaa, että eikö nyt vielä yksi lämmittely voitaisi ajaa, mutta ei auttanut. Lyhyesti kuvattuna, pitoa ei ollut koko kierroksella yhtään, auto lipsui koko ajan. Rengas oli todella äkkinäinen, kun pito lähti, niin auto oli salamana menossa poikittain. Warelius ei jättänyt sittenkään yhtään väliä, vaan lähti aivan perässäni nopealle kierrokselle. Hoosiereissa oli selvästi pito aivan toisesta maailmasta ja Corvette roikkuikin koko kierroksen takapuskurissani ja välillä näytti käyvän myös rinnalla. Ajo meni aika pahasti peiliin katsomiseksi ettei rytise, ja ajolinjat oli siten entistä enemmän sekaisin. Auto pysyi kuitenkin maaliin asti radalla. Loppusuoran auetessa Warelius tuli raketin lailla ohi ja samoin jo Bådekin. Kantapään kautta opittua, että BF Goodrich R1 ei toimi kostealla radalla!

Warelius perässäni (Kuva: JT-AutoTube)

Radalta pois tullessa oli melkoinen ketutus, että miten tässä nyt näin piti käydä. Voittoa lähdettiin hakemaan, mutta liukastelun lopputuloksena vasta kuudes sija. Kärkeen, eli Bådeen oli yli 7 sekuntia...

1. Kai Både                 1:03.371
2. Rami Viitamäki       1:07.409
3. Kimmo Hurskainen 1:07.697
4. Tom Warelius          1:09.578
5. Jussi Lampela          1:10.382
6. Tero Partanen          1:10.785
7. Jyrki Lampela         1:11.243
8. Taru Mickos            1:15.795

 Eipä siinä, varikolle pyörittelemään päätä ja antamaan meriselityksiä muille. Pikkuhiljaa autoa nostelemaan trailerille ja kotimatkalle.

Ennakkokaavailut näytti pitävän paikkansa, eli Både ja Warelius on tiukkoja vastuksia. Samoin Hurskainen toisella Corvetella vaikuttaisi olevan myös iskussa. Seuraavana kisana Alastaro, se on kohtalaisen tuttu rata, toivotaan kuivaa keliä. Kostealle kelille tallista löytyy vanhat Kumhon semislicksit. Eihän ne mitkään sadekelin kumit ole, vaan ihan normi semit, mutta varmasti pitävämmät kuin nuo Goodrichit kostealla.


Tero P