maanantai 28. heinäkuuta 2014

Time Attack Alastaro 29.5.2014

Alastaro 29.5.2014

Pesämäen jälkeen vaihdoin eteen n.10% jäykemmät jouset, koska auto tuntui kallistuvan aika reippaasti. Vakaaja on vakio, senkin voisi ehkä jäykemmäksi/säädettäväksi vaihtaa. Lisäsin pohjaan yhden puuttuvan pohjalevyn, näin auton pohja alkaa olla suht. tasainen. Tein myös hiilikuidusta etupuskuriin pienet levityslirpakkeet, joiden tarkoitus on estää ilmavirtaa pääsemästä eturenkaan eteen/alle. Eturenkaat kun tulee aika ulos lokasuojista ja vakio etupuskuri on turhan kapea, niin renkaista aika iso osa oli suorassa ilmavirrassa. Teoriassa tämän virityksen pitäisi parantaa hiukan downforcea, mutta käytännöstä en tiedä. Tulipahan tehtyä.

Pesämäen avauksessa ei superlap mennyt oikein putkeen yllättävän räntäsateen vuoksi, joten tavoitteena oli luonnollisesti, että nyt taistellaan joka jaksolla kärkiporukassa. Säätiedotuksia seurailin jo paria päivää aikaisemmin ja kaikki lupaili tälle päivälle sadetta. Ja se ei lupaa helppoa päivää. Tällä kertaa tosin mukana on myös Kumhon V70A semislicksit, koska ei ne ainakaan huonommat voi kostealla olla kuin BF Goodrich, joka osoittautui kostealla suorastaan katastrofaalisen huonoksi. Kumhot tosin on jo aika paljon kuluneet, mutta ne otetaan mukaan mitä on. Aamulla kotoa lähtiessä säätiedotus lupasi aamupäiväksi kuivaa ja iltapäiväksi sadetutka näytti sateiden saapuvan.

Alastaron rata on itselleni aika tuttu, tai no vajaan kymmenen kertaa olen ehkä käynyt ajamassa, mutta treenaamaan sinne pääsee itsekseen aika huonosti, koska rata on käytännössä aina varattu jollekin. Joten tänä kesänä ei ole päässyt tänne treenaamaan, mutta kyllä se pitäisi vanhasta muistista mennä. Näillä Goodrich renkailla en kylläkään ole täällä ajanut, joten niihin pitää vähän hakea tuntumaa.



Paikalle saapuessani keli tosiaan näytti hyvältä ja aurinkokin paistoi. Både tuli heti moikkamaan ja oli myös huolissaan saapuvista sateista. Ei kuulemma ollut muita renkaita Hoosiereiden lisäksi. Hoosierin ja Kumhon karkea ero on se, että Hoosierissa ei käytännössä ole kuviointia (vain pari juovaa) ja Kumhossa taas on. Joten lievästi kostealla radalla Kumhosta ei ole mitään etua Hoosieriin nähden, voi olla jopa hitaampi. Mutta jos vettä on kunnolla radan pinnassa, niin sitten etua alkaa tulla Kumholle. Kuivalla tottakai DOT semislicksit, eli Hoosierit ja BF Goodrichit on perus-semislicksejä (Kumho) nopeammat. Lämpötila tänään Alastarolla oli Pesämäen tapaan luokkaa +10 astetta.

Modified luokkaan oli ilmestynyt myös uusi varteenotettava kilpailija, ainakin ulkonäkö lupaili sellaista. Autossa luki Lotus Exige V6 Cup. Lotukset on hyvin kevyitä ja radalle tehtyjä, joten voisi kuvitella tämän kulkevan aika kovaa.

Lotus Exige V6 Cup

Päivä aloitettiin kuljettajakokouksella ja sen jälkeen olikin heti harjoitukset.

(Kuva: Tommi Makkonen)


Lähdin harjoituksissa hakemaan tuntumaa, että miten renkaat pitää ja miten kovaa mihinkin mutkaan näillä kumeilla voi ajaa. Noin kuuden kierroksen jälkeen autosta katosi yhtäkkiä tehot, nopea vilkaisu ahtopainemittariin ja homma oli selvä, ei ahtoja. Joku letku oli siis irti. Toinen vaihtoehto olisi remmin irtoaminen, mutta se tarkoittaisi myös erittäin raskasta ohjausta, koska sama remmi pyörittää ohjaustehostimen pumppua. Ajoin hiljaa varikolle ja avasin konepellin, irronnut letku löytyi nopeasti, se oli välijäähdyttimeltä koneeseen kulkevalla välillä. Alhaalla aivan pohjalevyn yläpuolella ja koneen etupuolella kulkee tuo alumiininen ahtoputki ja siinä on keskellä silikoninen jatkopätkä. Tuo jatkopätkä on turhan lyhyt, mutta on se viimeiset pari vuotta pysynyt paikallaan, nyt se kuitenkin päätti irrota. Onneksi sessioiden välillä on pari tuntia aikaa, joten kerkeän purkamaan etusplitterin pois ja virittelemään letkun uudelleen.

Irronneen ahtoputken korjausta (Kuva: Tommi Makkonen)

Vaikka harjoitukseni jäi lyhyeksi, oli tuloksena kuitenkin päivän nopein aika Modified luokassa. Se tuli viimeisellä kierroksella ennen ahtoputken irtoamista. Mielestäni en ollut vielä kerennyt löytämään oikeita nopeuksia ja linjoja näille renkaille.

Harjoitusten ajoista ei hirveästi johtopäätöksiä kannata vielä vetää. Mutta tietysti jos joku menee kovaa, niin voi olettaa että menee kovaa myös lajitteluissa. Mutta huonompi aika ei välttämättä merkitse mitään, eli odotin kyllä Båden ja Wareliuksen parantavan reippaasti. Se Lotus kulki odotetun kovaa, eli oli toisena puoli sekuntia perässäni.

Viiden kärki, harjoitus:
1. Tero Partanen          1:22.464
2. Miika Toivonen       1:22.923
3. Kimmo Hurskainen 1:24.203
4. Kai Både                  1:26.696
5. Tom Warelius          1:27.093

Lajittelu 1

 Lajitteluun lähdin pieni pelko takaraivossa ahtoletkusta, en saanut sitä kunnolla kiinni. Silikoninen välipätkä on turhan lyhyt ja klemmarit tahtoo valua pois paikaltaan. Mutta eipä sitä varomaankan voinut alkaa, vaan täysillä piti lähteä ajamaan. Pari ensimmäistä kierrosta renkaiden lämmitystä ja sitten kunnon hyökkäystä. Valitettavasti ruuhkaa tuntui olevan, usealla kierroksella oli joku hitaammin ajava auto edessä ja kierros meni pieleen. Sain kuitenkin parisen vapaata kierrosta ajettua, mutta edelleen oli vähän hakemista jarrupaikoissa ja mutkanopeuksissa.



Viiden kärki, Lajittelu 1:

1. Tero Partanen           1:22.514
2. Miika Toivonen        1:22.965
3. Kai Både                  1:23.353
4. Kimmo Hurskainen 1:23.547
5. Tom Warelius          1:23.609


Lajittelu 2

 Ahtoputki kesti kiinni, joten toiseen lajitteluun valmistauduin peukkuja pyörittelemällä ja varikolla kädet taskussa kävellen, ihmetellen ja jutustellen. Sitten alkoi toiset lajittelut ja myös ensimmäiset merkit sateesta, radalle lähdettäessä tuli muutamia pisaroita ja radan pinta kastui aivan lievästi, mutta en usko sen vaikuttaneen keneenkään aikoihin. Ajoin kaksi lämmittelyä ja sitten lähdin jahtaamaan aikaa, ensimmäisen nopean kierroksen lopussa kun käänsin pääsuoralle, katosi taas tehot. Ei ollut vaikea arvata syytä, ahtoputki taas irti. Toinen lämmittelykierros oli nopeampi ja sain sillä itseni kolmanneksi tässä toisessa lajittelussa. Taas piti ottaa auto ylös, splitteri irti ja ryömiä auton alle kiinnittämään ahtoputkea. Onneksi on taas pari tuntia aikaa ennen superlapia.

Hurskaisen kova jarrutus (Kuva: Tommi Makkonen)


Viiden kärki, Lajittelu 2:

1. Miika Toivonen 1:22.891
2. Kimmo Hurskainen 1:23.262
3. Tero Partanen 1:23.826
4. Tom Warelius 1:24.737
5. Kai Både 1:25.539

Både, Toivonen, Hurskainen (kuva: Tommi Makkonen)

Kun lajitteluiden ajoista otetaan parhaat, niin minulla oli kovin aika, eli täydet pisteet lajitteluista. Kakkosena Toivonen, kolmas Hurskainen, neljäs Både ja viides Warelius. Kovin vastustaja kuivalla kelillä näyttää täällä olevan Miika Toivosen Lotus, kovin kaukana ei myöskään ole Hurskainen Corvetella ja Både Nissanilla.

Aika pian toisen lajittelun jälkeen alkoi sitten kunnolla vesisade. Eli se aamulla sääennusteissa luvattu sade saapui. Tämä tarkoitti myös sitä, että ahtoputken kiinnitysprojektissa kastui mukavasti. Ahtoputken kiinnityksen jälkeen olikin sitten renkaiden vaihto, eli Kumhot alle. Näissä avustamassa oli täällä jonkunlaisen mekaanikon virkaa hoitanut Tommi Makkonen. Kiitoksia avusta.

Janne Niskaa muistettiin pitämällä hiljainen hetki ja ajamalla autot radalle. Itselläni oli valitettavasti auto juuri purettuna, enkä päässyt radalle, mutta toki varikolla pidettiin hiljainen hetki.

Hiljainen hetki Janne Niskalle


Superlap

Sadetta tuli paljon ja rata oli aivan märkä. Siellä täällä on lätäköitä ja monessa kohtaa pinnalla seisovaa vettä. Tämä ainakin ennakkoon kuviteltuna toisi etua Kumho vs. Hoosier taistossa. Toivonen, Warelius ja Både ajoivat käsittääkseni Hoosiereilla. Hurskainen oli tuonut kuviorenkaat mukanaan, ne taisi olla Federalit. Aika toivottomalta keli näytti, vettä satoi koko ajan lisää. Eikun radalle, yksi lämmittelykierros aikaa hakea tuntumaa ja sitten on jo vetäistävä se "nopea" kierros. Pitoa ei tuntunut juurikaan olevan, mutta sama se on kaikilla. Suorilla en tuntenut vesiliirtoa, joten sitä ei varmaan tarvitse varoa, sen verran Kumhon kuvio toimii. Eipä tietysti mitään kovin huimia vauhteja saanut kelattuakaan. Otin sillä tavalla varovasti jarrutukset, ettei ainakaan pitkäksi mene ja hitaissa mutkissa pidon rajaa tunnustellen yritin ajaa maksimivauhtia. Mutkista ulos lähtiessä oli parempi lyödä nopeasti isompaa vaihdetta sisään, niin kiihdytyksessä pito ei irtoa niin herkästi. Kierros meni ihan ok, kohtalaisen varovaisesti, koska mitään isompia tilanteita ei ollut.

Taru Mickos

Aika superlapilla oli noin puoli minuuttia kuivaa keliä hitaampi, joten vauhti ei päätä huimannut, mutta lopputulos kuitenkin yllätti. Muilla oli vielä suurempia ongelmia, sillä olin ajanut viiden sekunnin pohjat. Både taisteli hienosti Hoosiereilla toiseksi, oli kuulemma ikkunatkin huurtuneet todella pahasti. Kolmas oli Warelius. Hurskainen kertoi vähän ulkoilleensa ja aikaa paloi sen vuoksi reilusti.



Superlap:

1. Tero Partanen         1:51.148
2. Kai Både                 1:56.463
3. Tom Warelius          1:59.031
4. Miika Toivonen       2:02.697
5. Rami Viitamäki       2:05.075
6. Paavo Tammi          2:08.087
7. Kimmo Hurskainen 2:11.768
8. Taru Mickos            2:35.029


Sateesta huolimatta tulos oli tällä kertaa maksimaalinen, eli täydet pisteet lajitteluista ja superlapilta. Sarjapistetilanne korjaantui mukavasti ja olinkin Alastaron jälkeen Båden kannassa toisena.
Seuraavana olisi juhannuksena vuorossa Kemora. Kemoraan on pakko päästä treenaamaan ennen juhannusta, koska en ole tällä autolla Kemoralla ajanut ollenkaan, enkä muutenkaan enää muista miten se rata siellä menee.



Tero P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti